28.11.05 

Mainosta tekemässä

No niin. Nyt on korkein aika vähän laittaa juttua viime viikosta. Mediatakomolaiset Minä, Mirka ja Petri olimme siis avustajina mainoselokuvan kuvauksissa täällä Rovaniemellä. Tämän mainoksen työnimeksi oli ristitty ytimekkäästi "Winter" & "Tidy Up". Tämä tuotannon kirjo koostui puolalaisesta teleyhtiöstä (jolle siis mainos tehtiin), suomalaisesta tuotantoporukasta nimeltä Otto-tuotanto ja islantilaisesta ohjaajasta. Pääsimme siis seuraamaan aitiopaikalta miten mainoksia tehdään suurella budjetilla ison porukan kanssa. Kaikki tuotantoporukasta olivat lähes poikkeuksetta pääkaupunkiseudulta, joten minun paikallistuntemusta jouduttiin hyödyntämään aika paljon.

Minä, Mirka ja Petri toimittiin juoksupoikien ominaisuudessa jokapaikanhöylänä. Pääasiassa me oltiin ensimmäiset kolme päivää lavastusporukan, Markuksen ja Johannan käskyjen alaisuudessa, mutta ulkokuvausten valmisteluvaiheessa meidät otti hoiviinsa tuotantoporukasta järjestäjä Matti Kihlström. Ja kivaa oli, vaikka joutui jatkuvasti taistelemaan kiireen, räntä- ja lumisateen kanssa. Kivaa oli, vaikka päivät venyivät 13-14 tuntiin vuorokaudessa ja yöunet jäivät luonnolisesti todella vähäisiksi.

Täytyy sanoa että se käsitys mikä meillä ennen oli filmituotannoista, muuttui täysin. Ei oikeaa kuvaa elokuvanteosta voi saada katsomalla making of-pätkiä, vaikka monasti mielenkiintoisia ovatkin. Lavastustyön raskaus yllätti ehkä eniten - Lavastaminen on raskasta duunarin hommaa, jossa tarvitaan näppäriä käsiä ja yhteistyökykyä.

Raskas viikko palkittiin sitten saunalla, hyvällä ruoalla ja miestä väkevämmällä. Mutta ennen kaikkea se kiitos mitä me koko ajan saatiin lämmitti sydäntä valtavasti. Toivottavasti on mahdollisuus jatkossakin olla avustajan roolissa vastaavissa projekteissa.

Matti

21.11.05 

Making of.... -editointi

Tämä viikko meneekin sitten aika vajavaisella porukalla, sillä kahdeksasta "lahjakkaasta" oppilaasta kolme on tämän viikon ajan Puolan teleyhtiön leivissä. Täällä Rovaniemellä kuvataan kaksi mainosta, joiden yhteiskesto on about 60 sekuntia. Budjetti on huikeat 200 000 euroa!!! Matti, Mirka ja Petri ovat menneet sinne avuksi. Heidän hommiinsa kuuluu kuskina olemista, kantamista, yms. Luvassa on kuulemma pitkiä päiviä. KIVAA! Nyt meitä muita sitte huolettaa, että miten tämän viikon lähetys saadaan kasaan. Eiköhän tämä tästä.

Matti ja Petri olivat jokin aika sitten kuvaamassa Lapin yliopiston uuden esittelyvideon tekoa. Nyt kun pojat ovat siellä "Puolan Soneran" palkkalistoilla, niin minä editoin heidän juttunsa. Pieni palvelus, josta odotan takaisinmaksua erittäin pian. HEH....no ei silti! Mielellänihän minä värkkään ja näplään tuossa editissä. Ja olen ihan tyytyväinen tulokseen. Siitä tuli sellainen tiivis paketti, jossa on ohjaajan haastattelu lyhyenä ja ytimekkäänä. Nopeutin joitain pätkiä hieman, sillä muuten jutusta olisi tullut aivan liian pitkä. Nopeutukset eivät silti ole mitenkään häiritseviä....pikemminkin piristäviä.

Tantun säveltämä jazzahtava musiikki sopii taustalle kuin nenä päähän ja välikuvia oli helppo käyttää. Making of kestää about 2 minuuttia ja 50 sekuntia. Eli ei liian puuduttava, eikä liian lyhytkään.

.keijo.

 

Maanantai 21.11.2005

Keijo editoi Matin ja Petrin tekemää MAKING OF Lapin Yliopisto juttua,ja pyysi tekemään musiikkia kyseiseen pätkään.Annetaan Keijon kertoa enemmän...
Sketsejä pitäisi alkaa tekemään, kunhan käsikirjoitukset ja tuotantoryhmä ovat valmiita.
Maanantai on vähän sellainen päivä ,että AIVOT PÄTKII PÄTKITTÄIN...
-Tanttu-

16.11.05 

toinen ähellys...

Ä din din dinnn *poks* whoom whoom whoom...! Ni ja nyt tullos sit toinen lähetys ja jännitys on entistä huikeampi...itsehän toimin äänimiehenä eli lähetyksessä kuuluu kaikkea asiatonta tai sitten mitn...mut sit sen näkee!!! Mut eniwei, MISTÄ LIVE-VIERAS?!?!?

11.11.05 

We did it Guys

Eilen oli meidän kultaisten uusien takojien ensimmäinen suoralähetys. Sehän meni aika hyvin, vai mitä? siellä oli petri inserttimiehenä, kalle ja hanna kameran takana, matti ohjaaja master, tanttu tuottajana ja minna ääninaisspecialistina. Minä ja Keijo oltiin sitten siellä rovaniemeläisten televisioruudussa juontamassa meidän loistavaa showta.
Alko jännittää siinä illan lähestyessä ja alkujuonnossa meinas kädet alakaa täristä, mut piti vaan yrittää vetää syvään henkeä muutaman kerran ja ajatella että ei tämä tästä ole minnekään menossa edes.. hehhe hyvä vitsi. että me tässä taas harjotellaan. Juonnothan käytiin läpi useampia kertoja, että joten kuten sujuis puhe. se oli sitte helpompi ku oli selvillä suurin piirtein edes mitä toinen sanoo ja milloin on oma vuoro. Sit se alko jännitys vähä helpottaa, muutamia takelteluja kyllä tuli, ja mua alko naurattaa hillittömästi viherpeukalo-sketsin jälkeen ja musta tuntu että en voi lopettaa nauramista. Aattelin siinä et eihän tää voi olla mahdollista.. että mä jään siihen vaan täysillä naureskeleen ku suora lähetys ja kohta pitää puhua. kalle kameran takana ei kyllä helpottanu asiaa, ku seki siellä hekotteli ihan naantalin arskana. Keijo veti sen siinä hyvin mun vieressä vaikka toinen vaan kikatti vieressä..... mutta, vedettiin me sitte koko shöy ihan loppuun, eikä mitään kummosempia ongelmia ilmenny. että kiitos myös loistavalle tiimille.
Eeron haastattelussa, ku kuitenki jännitti ja yritti keskittyä siihen mitä sanoo seuraavaksi,niin ei pystyny hirvesti jutustelemaa/kommentoimaan enempiä ku mitä oli pakko jne.. ehkä se tullee harjotuksen myötä että pystyy kuuntelee vähä haastateltavaakin enemmän ja voi sit reagoida...
Me on saatu positiivista palautetta jo vähä ainakin meidän pop- jazz-linjalaisilta, mikä on tosi mukavaa kuultavaa. Juttuja on kehuttu ja juontoja. Mää kävin laittelee flaijereita tonne ihmisten postilaatikoihin tähän lähelle ke:na, että toivottavasti edes jotkut on siellä olleet töllöjen äärellä. Ja minna ja hanna tuikkas tohon asuntolan ihmisten laatikoihin niitä. Myös kirjastoon veipi hanna isomman ilmoituksen. Myöhemmin Lähetyksen jälkeen me mentii sit kerrankin koko porukan kans viettämään iltaa ja juhlistamaan ekaa lähetystä. Meillä kun on menny ajoitukset pieleen aina, että tästä lähtien Ajoissa juhlakutsut ihmisille tytöt ja pojat, että kerkeää valmistautua, eli hyvissä ajoin ennen yhdeksää eikä puolen yön jälkeen. =) kerkee tytöt laittaa tukan ja gaala-asut päälle ja ottaa lasit chardonnayta, ja pojat pukea smokit ylle ja siemaista pienet napsukat. oli hauska ilta kanssanne toverit.
Tässäpä minun terveiseni täältä Rovaniemen Rovala-opiston tietokoneluokan ihmeellisestä maaaailmasta. Meikän Täytyy lähtä ottaan kauneusunet.
Se on moro. Sano porhoporo.

Kissa kuittaa.

-mirkkuliini-
...And hey mom, i was in television!!

9.11.05 

Artikkeli Mediatakomosta Uusi Rovaniemi-lehdessä. (9.11.2005)


Meillähän kävi vajaa viikko sitten toimittaja paikallisesta sanomalehdestä. Hän teki jutun Mediatakomon alkavista lähetyksistä ja se juttu tuli ulos tänään! Onhan se ihan hieno fiilis ku meidän porukka on päässyt nyt jo lehteen ja vielä oikein puolen sivun juttu on tehty meidän toiminnasta. Innostutta lisäsi vielä se, kun Eero kertoi, että tämä on ensimmäinen kerta ikinä, kun tällainen juttu tehdään! AAHH... what a feeling!

.keijo.

 

taiteilijoiden tuhopoltto-harrastukset...

Taiteiden tiedekunta...näin tuli siis siinäki paikassa toikkaroitua. Petrin kans tehtiin ennakko-haastattelun tynkä tulevasta tulitaide-tapahtumasta. Kaikki meni suorastaa loistavasti kunnes huomattii et kasetti meni v***iksi...!!! >:E Ei naurata!!! Noh, seki saatii sit hoidettua suht hyvin kuntoon ja enää ei edes...harmita. Jep, se eka lähetyski on tulossa huomena ja jännittää iha sikana...mut hyvin se kai männöö...sopii toivoa.

-Kalle-

 

Lähetys lähestyy....

Huomenna se tuomio päivä sitte on, ensimmäinen virallinen lähetys!! Kyllä jänskättää vaikka itellä suht helppo homma onki, äänipöydän hallinta. Parhaillaan meidän juontajan Keijo ja Mirka treenaa huomista varten Eeron johdolla. Hyvin se menee, nou paniikkia (helppohan se on ite sanoa).
Mutta jees, koko viikko on ollut jotenki apaattinen, mitään ei oo tuntunu saavan aikaseksi. Kenties kaamosväsymys vaivaa...? No toivottavasti tämä olo haihtuu pian pois ja alkaa taas juttua kehkeytyyn entiseen malliin.. (jee)
Meille (eli allekirjoittaneelle, mirkalle ja hannalle) nakitettiin seksivalistusvideon teko minnan ja hänen nuorten kanssa. Saas nähjä mitä jännää siitäkin syntyy :)
Mutta joo-o.. Tulipahan edes jotain taas tehtyä ku blogiin raapusti.. Kohti huomista lähetystä ja sen yli!!!!! (hyvin se edelleen menee, nou panniikkia vieläkään...)
-Minna-

8.11.05 

harjoituslähetyksen tunnelmia

Olihan se hauskaa tehdä koelähetys viimeviikon torstaina ja kun viellä Uuden Rovaniemen toimittaja oli katsomassa sitä.

Itseasiassa meinasi kuitenkin tulla tressi, kun vastasin inserteistä ja koneet eivät toimineetkaan odotetulla tavalla, siinähän meni äänet aivan ruvelle. Mutta onnistuin varttia ennen lähetystä laittamaan insertit siihen malliin, että ne voi lähettää ulkomaailmaan.

Lähetys onnistui ihan hyvin. Sain laitettua haastattelut, sketsit ja tunnarit oikeilla kohdilla ulos.

Nyt alle viikko koelähetyksen jälkeen inserttien kanssa rassaaminen alkaa riittää. Onneksi meitä on kahdeksan, niin ei tarvitse aivan heti olla uudestaan tressaamassa. Mielenkiintoisimmilta tehtäviltä vaikuttivat juontaminen, ohjaaminen ja kuvaaminen.

-Petri-

7.11.05 

kommunikointi toimii, ajatusten kulku taas ei.

Mediatakomon sisäinen ryhmähenki on mun mielestä hyvä. Enää ei ujostella juuri mitään, vaan päinvastoin. Ainakin me jätkien kans pystytään jo puhumaan melkein mistä tahansa häpeilemättä. Ja pikkuhiljaa noi naisetkin alkaa ymmärtää meitä ja meidän outoja juttuja. Ainakin he yrittävät ymmärtää. Ehkä he vain vähän säälivät meitä.

Sitä luulis, että kun juttu luistaa niin ajatuksetkin luistaisivat siinä samalla. Tänään tuli huomattua, että kyllä meiltä paskanjauhaminen ja nauraminen luonnistuu. Ollaan varmaan aika korkealla paskanjauhamisen SuomenMestaruus-listalla. Ja vaikka en ole kyseistä listaa nähnytkään, niin voin VANNOA, että sellainen lista on olemassa. Eikä siinä lörpöttelyssä mitään pahaa ole. On mukava vain, ettei tarvi olla mitenkään virallista poikaa luokkakavereiden seurassa. Ei tarvi koko ajan miettiä mitä suustaan päästää, kunhan ei kuitenkaan tuo kaikkia luurankoja pois kaapista. Paskanjauhaminen on tavallaan se "icebreaker". Se purkaa ylimääräisen jännityksen.

Tänään meidän kuitenkin "olisi" pitäny suunnitella joitain ajankohtaisjuttuja tuleviin lähetyksiin, ja yksi niistä tulisi jo siihen ensimmäiseen show'hun (10.11. klo 19:00). No menikö se aamu suunnitellessa!?!? Öö... ei. Siis kyllä me selattiin ne tuoreimmat Lapparit läpi ja sieltä löytyikin paljon hyviä juttuja, mutta niihin ei oikein tartuttu kiinni. Oltiin vain niinku: "Njooh, vai tollanen juttu, mutta mitenkäs se paskanjauhaminen?? Mihin me jäätiinkään?"
Siis en minä tässä nyt syyttele ketään. Olenhan minä itsekin aika kova peukaloiden pyörittelijä ja "paskanjauhaja" on toinen nimeni. En tiiä, tuli vaan jotenkin tänään sellainen fiilis, ettei oikein löytyny sitä tarvittavaa energiaa. Taidetaan pistää koko juttu maanantain piikkiin.

Minusta maanantait vois muutenki olla semmosia sketsinkuvaus- / huumori-päiviä. Siinä on kuitenkin kaikilla vielä viikonlopun tomut olkapäillä, niin ne vois aina maanantaisin purkaa pois systeemistä ja luoda loistavaa viihdettä. Tai ainakin keskinkertaista viihdettä. Sitte ku tiistai saapuu, niin lyötäis vaihdetta suuremmalle ja alettais käyttäytymään kuin ihmiset. Eiks jeh?

.keijo.

PS. Tämä ei ollut sitten mikään yritys lopettaa sitä rentoa meininkiä ja jutustelua kokonaan. Ei missään nimessä! Sitä tarvitaan, jotta me pysyisimme järjissämme. Halusin muuten vain tuoda esille tämän asian.

2.11.05 

Studion rakentaminen.

Huomenna, torstaina 3. marraskuuta on ensimmäisen harjoituslähetyksen tekeminen. Se tulee ulos ihan normaalisti, mutta sitä ei mainosteta mitenkään. Öö...paitsi nyt.....PERK***! Any way... tänään Eero opetti meitä rakentamaan studion alusta loppuun. Onhan se yhdenlainen piuhahelvetti. Se ei sovi heikkohermoisille. Itsehän olen tällainen tyyni ja rauhallinen. Eli jos joku menee pieleen, niin en ala heittelemään tavaroita maahan yksitellen. Ei niin saa toimia. Minä vain yksinkertaisesti sytytän tuleen koko setin! Toimivan studion kokoaminen vaatii aika paljon erilaisia piuhoja. On RCA-johtoa, BNC-johtoa, S-video-johtoa, paksua johtoa, ohutta johtoa, mikki-johtoa, jatkojohtoa ja sitten sellaista jykevää johtoa, johon on helppo hirttää itsensä heti kun menee hermot. Siksi kannattaa pitää sellaista aina lähettyvillä. Eihän tämä vielä tällä ekalla kerralla sisäistyny, mutta eiköhän se siitä. Harjoitus tekee mestarin.

Onneksi ei itse tarvi paljoa huolehtia noista kytkennöistä, kun toimin juontajan ominaisuudessa. Ainakin nyt alussa. Kyllähän ne roolit vielä vaihtuu, ja sitten on minunki pakko tietää, että mikä johto menee mihinkin reikään. Se on hieman vaikeampaa, kuin mitä olen kotona tottunut kytkemään. Yleensä se on ollut vain sitä, että pleikkarista laitetaan SCART-kaapeli televisioon, sitten vain töpseli seinään ja se on siinä. Nyt onkin kyse vähän isompien poikien leluista.

.keijo.

 

Alkutunnarista vielä..

Suuri kiitos kuuluu Keijolle joka kannusti kuvauksissa ja musiiikin tekemisessä.
Olen itse myös todella tyytyväinen meidän alkutunnariin.Keijo sai toteutettua idean mikä meillä oli mahtavasti.Itse aluksi ehdotin alkutunnariin eri biisiä mikä siihen lopulta tuli,lopulliseen versioon olen todella tyytyväinen.

T:Tanttu

 

so much to tell, so little time.

Nyt mulla on teille, rakkaat lukijat, niiiin paljon kerrottavaa. Nimittäin....viime postauksesta on jo liian kauan aikaa, eikä kukaan ole käynyt raportoimassa tänne tämän viikon tapahtumista. Onhan nyt sentään jo keskiviikko, for god's sake! Ajattelin rientää apuun ja auttaa ihmiset ajan tasalle, että mikä se tämähetkinen meininki oikein on täällä Mediatakomon syövereissä.

BINGO!

Kalle kirjoitti tänne viime viikolla, että olimme menossa kuvaamaan inserttiä bingon toiminnasta. Kuten arvata saattaa, meidän piti laittaa hunter-mode päälle ja oikein etsimällä etsiä sitä materiaalia sieltä bingon tiloista. Se on aika masentava paikka, if you don't mind me saying. Kalle, minä ja Petri muodostimme tiukan tiimin, ja assarimme (Meira Valtosen) suurella avustuksella saimme aika paljonkin irti....ainakin kuvamateriaalia. Sitten se haastattelu.....voii voii...se bingoemännän haastattelu. Se oli aika puuduttava kokemus. Onhan se ymmärrettävää kun kolme raavasta miestä pölähtää bingoon kameroiden ja mikkien kans kyselemään haastattelua, niin totta kai kellä tahansa siinä tilanteessa alkaa ahdistamaan ja jännittämään.

Bingoemäntämme Ulla oli kuintenkin oikein pirteä tapaus, vaikka häntä jännittikin ihan hirveästi. Petrillä oli hyviä kysymyksiä, mutta vastaukset piti melkein laittaa haastateltavan suuhun. Onneksi Merja auttoi häntä aina välillä. Päivä oli purkissa haastattelun ja kuvaamisen osalta. Sitten oli pari päivää väliä (mm. kostea viikonloppu), ja tämän viikon alussa alettiin Petrin kans editoimaan sitä. Tippa linssissä ja koko vartalo puutuneena yritimme alkaa väsäämään jotain kokonaisuutta. Välikuvista olimme ihan innoissaan, mutta kun niiden välikuvien piti kokoontua sen haastattelun ympärille, niin se olikin hieman vaikeampi pala purtavaksi. Oikeastaan se meni niin, että Petri editoi ja minä istuin hänen vieressä ja hörpin meidän UUDELLA kahvinkeittimellä keitettyä, mutta varsin kylmää kahvia. Tämä saattoi olla virhe, tai sitten ei. Petri innostui leikkimään klippien hidastus- ja nopeutustoiminnoilla. EES-TAAS-EES-TAAS ne mummelit meni siinä ruudulla. Se oli ihan hyvä kikka tehdä tylsästä matskusta varsin mielenkiintoista ja hauskaa. Ja hauskaa meillä ainakin oli. Kuola poskella naurettiin niitä tehosteita, mitä Petri oli väsänny. Tiesimme, että muut, mukaanlukien opettaja, eivät oikein innostuisi lopputuloksesta. Niinhän siinä sitten kävi, että Eero käski meidän korjata pari taiteellista huulisynkan puuttumista ja muutama mummon kielen heiluttelu ja hidastettu haukottelu. Joten editoimme sen uudestaan ja toinen versio oli huomattavasti hillitympi ja parempi. Mutta voin sanoa, että oli viimeinen kerta kun alan tekemään jotain tällaista juttua aiheesta BINGO. hehehe....kuitenkin tässä käy niin, että löydän itseni kymmenen vuoden päästä kuvaamasta jotain live-bingo teevee-ohjelmaa. You never know.

Arktista vimmaa.

Kuten kaikki mediahirmut ja elokuvafanaatikot jo tietävät, täällä Rovaniemellä on tämän viikon ajan Arktista vimmaa - Elokuva- ja mediafestivaalit. Festarit sisältävät pohjoismaisia ja pohjoisia dokumentteja, lyhytelokuvia ja koko illan elokuvia, joita esitetään Arktikumissa. Mediatakomo on myös ollut mukana katsomassa ja kuuntelemassa. Maanantaina olimme kuuntelemassa Outi Rousun luentoa nimeltä Pohjoinen yhteistuottajuus: Valo-elokuvan tuottamisprosessi. Valo-elokuvan kotisivut löytyy täältä. Luento oli pari tuntia pitkä ja sisälsi paljon asiaa tuon kyseisen elokuvan aikaansaamisesta ja siitä, että se ei ollut aina mitenkään helppoa. Porukkaa luennolla oli medialinjan lisäksi aika vähän. Yliopistolta oli muutama kiinnostunut nuori ja sitten oli elokuvaihmisisä ja reporttereita ja yms. Olihan se ihan mielenkiintoista kuulla, että miten tuollainen suuren budjetin elokuva on syntynyt.

Tänään menimme myös Arktikumille katsomaan muutaman dokumentin ja yhden fiktiivisen lyhytelokuvan. Ensimmäinen dokumentti oli Jenni Linkon ohjaama dokkari: Pohjonen iskee ku aisaa, joka kertoo kahdesta lappilaisesta räppääjästä (Aziz & Edorf) ja heidän osallistumisestaan räpin vuoden 2003 SM-kisoihin Helsingin Nosturissa. (Edorf muuten voitti koko homman, mutta sehän ei varmaan olekaan epäselvää enää). Dokumentti on esitetty muistaakseni ainakin viime vuonna YLE2:lta Toinen dokumentti Jenni Heikkilän ohjaama Isoveli. Fiktiivinen lyhytelokuva oli nimeltään Hyviä aikeita, ja sen oli ohjannut Katja Gauriloff. Ihan hyviä juttuja ne oli jokainen, vaikka alussa meinasi kärisvällisyys loppua kun henkilökunnalla oli teknisiä ongelmia äänen suhteen. Sellaistahan se aina välillä on, mutta silti!! Ärsytys.

Upein alkutunnari ever!

Älkää vielä karatko, sillä olisi yksi juttu, josta haluaisin mainita. Sillä tämä on sellainen "herkkupala", jota ei voi sivuuttaa. Kuten jo varmaan tiedätte, meidän suorat lähetykset alkavat 10.11., ja nyt me olemme saaneet valmiiksi aivan upean, huikean hämmästyttävän alkutunnarin meidän showlle!! Sisäkuvaukset teimme valmiiksi jo pari viikkoa sitten, ja ulkokuvaukset teimme vasta eilen. En halua/uskalla kertoa teille vielä, että mitä ne kuvat sisältävät. Tulette näkemään sen sitten viikon päästä. Tämä on varmaan historian parhain alkutunnari. Vaikka itse sanonkin. Toimin ohjaajana, leikkaajana ja kuvaajana. Mutta en olisi selviytynyt hengissä ilman ihanaa työryhmääni, jos sitä nyt siksi voi kutsua. Yhdessä me tämän teimme ja olemme kaikki siitä ylpeitä. Eero on tänä vuonna pääosassa, ja uskoakseni niin ei ole aikaisemmin ollut. Ei ainakaan kovinkaan usein. Voisipa melkein sanoa, että tunnarimme on eräänlainen lyhytelokuva. Niin upea se on! Saatiin kuvaukset päätökseen eilen, joskus klo 14 jälkeen. Sitten ei auttanut muu kuin editointipöydän ääreen siirtyminen. Aloitimme puoli kolmen - kolmen välillä editoimaan ja lopettelimme siinä puol ysin maissa illalla. Mulle, Matille, Tantulle ja Petrille tuli sellainen mukava 12 tunnin koulupäivä. Oli niskat hieman jumissa ku oli istunu siinä editin ääressä. Onneksi se istuminen kannatti. Tulos oli hyvää ja olimme illan tullessa jo niin innoissaan ja väsyneitä, että melkein ilon kyyneleitä vieri poskille.

Lähetykset lähenee, panokset kovenee ja osaaminen kasvaa. Mikäs tässä on ollessa. Jatketaan samaan malliin. Seuraavaan kertaan......MOI!

PS. Tietoa tulevasta: Perjantaina meidän missio on mennä kuvaamaan yhtä juttua "Lyskalle", eli Lyseonpuiston lukiolle. Eräät oppilaat siellä ovat tekemässä lukionsa esittelyvideota ja he pyysivät meidät apuun. A man's gotta do, what a man's gotta do. Tällä kertaa me vain kuvaamme ja editoimme. Muut keksivät ideat ja sen sellaiset. Huokaus, välillä näin päin. Aivot ovat muutenkin jo niin kireälle vedetty kaikennäköisten inserttien ja lähetysten takia. Hyvässä mielessä tietenkin.

.keijo.

Powered by Blogger
and Blogger Templates
eXTReMe Tracker